Intuitiivista maalausta

Jo ennen joulua sisälläni oli voimistuva tunne siitä, että tahtoisin taas maalata enemmän. Vuosina 2006 – 2007 maalasin enemmän, sittemmin on tullut maalattua harvemmin.

Siispä intuitiivista maalausta.

Hankkiuduin intuitiivisen maalauksen kurssille. Mukavaa, ettei tarvinnut reissata yhtään minnekään, vaan sai osallistua netin välityksellä.

Nettiyhteys vaan hiukan tökki. Mitä väliä, vaikka langoilta tipahtaakin hetkeksi. Ei se mun maalausta hidastanut.

Aloitin pienillä maalauspohjilla. Ensimmäisenä työnä maalasin tämän hempeän A3 kokoisen pastellityön. Maalauksen voi kääntää eri suuntaan ja työ näyttää aina erinäköiseltä.

Kurssi oli kaksipäiväinen, intensiivistä maalausta ja hyvin tunnepitoista tietenkin.

Intuitiivisessa maalauksessa voi käsitellä hyvinkin raskaita asioita ja tunnetiloja. Käydä läpi kipeitä asioita ja niitä mustia möykkyjä, joita on meidän jokaisen sisällä.

Työstettävää materiaalia meissä itse kussakin kyllä riittää, jos löytyy tahtoa ja halua työstää ja putsailla niitä pois.

Koen olleeni jonkinlaisessa syöksykierteessä ja tehoputsauksessa marraskuulta asti. Isän poismeno nosti pintaa kaiken. Niin hyvät, kuin huonotkin muistot, Ja, sen kuolemanpelon.  

Tunnistan, että jotain on muuttumassa, en vain täysin tiedä vielä, mitä se on. Muutoksen pyörteessä ollaan.

Tunnetilat ja kipupisteet nousevat pintaan, eivätkä ne ole kivaa katsottavaa ja käsiteltävää. Tunteet pinnassa, tippa silmässä ja vitutus päällä. Ihan normaalia settiä henkisellekin ihmiselle. 

Se paska, joka puskee läpi, on kohdattava, pakoon on turha juosta, koska pian löydät sen jälleen edestäsi.

Tämän sinisen taulun maalasin akryyleillä. Ihan ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilin näitä värejä.

Tämä on ” terapiamaalaus ” ihan selkeästi. En pitänyt tästä lainkaan, vaikka mielenkiintoisia symboleja, muotoja ja hahmoja työstä löytyikin. Työ menee siis uusiksi.

Olin todella väsynyt maalauspäivän päätteeksi. Selkeästi tässä työstettiin jotain vanhaa ja syvältä kumpuavaa. Olin nähkääs koko loppuillan rättiväsynyt. Tuskin sain silmiäni auki pidettyä.

Heräsin seuraavaan aamuun nuupahtaneena, toiveikkaana, josko nyt sisäinen taiteilija pääsisi vihdoinkin lentämään vapauteen.

Toisena päivänä maalasin tämän työn. Koko maalauksella 50 x 70 cm.

Yllättävä värivalinta. Olinkin aamulla miehelleni tuumannut, että varmaan sieltä on punaista tulossa. Ripaus kultaa – arkeen luksusta.

Pidän tästä paljon. Tämä on voimakas työ, eikä se varmasti olisi syntynyt ilman edellispäivän putsaavaa terapiatyötä.

Intuitiivisessa maalauksessa mieli, eli kaikenlainen järkeily ja odotukset on laitettava syrjään. On luotettava intuitioon, sisäisen ohjaukseen.

Intuitiivinen maalaus on tutkimusmatka omaan luovuuteen. Sisimpään. Se vapauttaa tunteita ja auttaa parhaassa tapauksessa käsittelemään kipeitäkin asioita ja tapahtumia. Intuitiivinen maalaus on myös voimaannuttava kokemus ja tuo rohkeuttakin.

Ihmisenä olemme usein liian ankaria itseämme kohtaan. Tarvitsemme enemmän lempeyttä, hyväksyvämpää ja sallivampaa asennetta itseä kohtaan.

Samalla oivalsin senkin, että kappas vaan, olenkin tehnyt asioita ihan oikein oman luovuuteni kanssa. Ja todella tiedän, että kaikessa luovuudessa intuitiivisuus on korkeampi tapa luoda.

Mieli on ohjelmointeja täynnä ja liian rajoittunut. Mielen tasolta ei pidä luoda. Silloin, todennäköisempää on, että teet aina vaan asioita varman päälle, eli menet siitä mistä aita on matalin.

Teet luovuutta saman kaavan mukaan, tutuista raameista ja muoteista käsin, ilman, että uskallat vapautua ahtaista raameistasi ulos ja levittää luovuutesi kukkaset laajalle sielusi korkeuksiin ja tietoisuuden tasoille, joihin rajoittunut mielesi ei kykene lentämään.

Tahdotko oppia vai junnaatko paikallasi oman luovuutesi kanssa?

Tahdon.

Tahdon kehittää itseäni ja teen sen suhteen kaikkeni. Voin elää ilman kalliitta, hienoja luksus vaatteita, koruja ja meikkejä ( ja oikeasti elänkin ).

Ilman ruokaakin, jos niikseen on. Luovuus, itsensä kehittäminen menee kaiken edelle.

Tiedätkö, mikä luovuudessa on kaikkein ärsyttävintä?

Se, että toteutat luovuuttasi paskoilla välineillä ja materiaaleilla. Kunnon välineet ja materiaalit ne olla pitää, silloin homma onnistuu.

Mitä teetkin, panosta kunnon välineisiin, niin on todennäköisempää, että kehityt ja onnistut. Huonoilla kamoilla mielenkiinto lopahtaa.

Ja tietenkin, se kuuluisa lause; ” Harjoitus tekee mestarin. ”

Luovuus on oikeasti leikkimistä. Lapsi sisällämme leikkii silloin, kun hän saa toteuttaa itseään luovilla tavoilla.

Luovuus on rikastuttava kokemus. Luovuudessa opit itsetuntemusta ja tutustut syvemmin itseesi.

Suosittelen sinulle intuitiivista maalausta.

 

Muistuttelen vielä arvonnasta. Enää muutama päivä aikaa osallistua.

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

Luotko mielestä vai Hengestä?

Intuitiivisuus luovuudessa

Kiitollisuuden voima

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää artikkeleita