Miksi dualismista ei-dualistisuuteen?

Miksi suunnata katseena dualismista ei-dualistiseen näkökulmaan?

Egomieli tykkää lukea – sen mielestä turvallista tekstiä, joka ei saa ego kavahtamaan ja luikkimaan pakoon. Egomieli ajattelee kovin monenlaista.

Miksi ei tarvitsisi viipyillä jonkin tekstin parissa yhtään enempää?

Sivusto jolle olet tupasahtanut saa egon nousevan kapinaan. Mielessä alkaa melkoinen kihinä ja kuhina, kun ego haraa vastaan. Mielesi kiehuu ja kuplii, ärsytyskynnys egossa nousee, kun se kokee olemassaolonsa olevan uhattuna.

Oletko huomannut?

Enkelijutut ja muut ihan valo-olennot. Juu, kaunista on. Lumoavaa – aikansa. Viehätys voi kuitenkin laskea, kun oivaltaakin jotain syvällisempää.

Mitä uskot enkeleiden, mestareiden, yksisarvisten, lohikäärmeiden ja muiden taivaallisen auttajien olevan? Ajatteletko, että he ovat tuolla jossain?

Istuvan pilvenhattaroilla, lentää liihottavat ilmassa, ovat tuolla kaukana jossain tavoittamattomissa ja silloin tällöin tupsahtavat keskuuteemme, kun apua kaipaamme?

Että he ovat erillisiä osia meistä?

He ovat me ja me olemme he. Olemme yhtälailla enkeleitä aivan kuten hekin. Olemme unohtaneet sen, että olemme enkeleitä, valo-olentoja jokainen.

Ego-osa meissä on saanut meidät unohtamaan jumalosamme.

Olen pannut merkille, että kirjoitukseni, jotka käsittelevät egoa ja syvällisempää itsensä työstämistä, kiinnostavat lukijoita vähemmän. Pintaliitoinen soma enkeliviesti kyllä kelpaa, mutta rakas, se antaa lopulta vähän eväitä egon taltuttamiseen.

Ego tahtoo, että sitä kohdellaan silkkihansikkain. Se ei välttämättä ole kasvusi kannalta sinua tukevaa ja kasvattavaa.

Se mitä ego inhoaa… se mikä ärsyttää, sitä sinun tulisi itsessäsi tarkastella ja tutkia lähemmin, kysyä itseltäsi miksi niin on?

Mikäli mielimme tosissamme kulkea, aidosti oikeasti henkistä polkua, on meidän kaivauduttava syvemmälle. Ego on syrjäytettävä.

Miksi et tahdo tulla tietoiseksi egostasi? Miksi et tahdo luopua egon kontrollista?

Etkö tosiaan tahdo vapautua, vapauttaa itseäsi oravanpyörästä, joka on loputon inkarnaatioiden ketju, ellet kyseenlaista egosi illuusioita? 

Me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia. Jos elämämme on ihan peruskivaa ja tyydyttävää, tyydymme siihen ihan kivaan. Miksi lähteä sorkkimaan egon uskomusjärjestelmää, pelkoja ja tutkimaan kuka Olen?

Ei ego sinänsä paha ole. Ei sen kanssa tarvitse kaveriksikaan ruveta. Ego on mitä on.

Oleellista egoasioissa on tarkkailla ja tulla tietoiseksi sen touhuista. Egon ohjelmaa ei tarvitse toteuttaa. Sen voi kyseenalaistaa. Voit valita Pyhä hengen, Jumalasi ohjauksen.

Sen sijaan, mitä teet?

Et valitse Jumalaa, koska pelkää antautua täydesti Jumalallesi. Niin valitset egon, koska taas pelkäät.  

Näetkö, kierrät koko ajan samaa kehää.

Ego ei halua, että löydät Jumalan ja ” palaat kotiin ” – tosi olemukseesi. Egossa tahdot nautiskella monen kirjavista houkutuksista ja draamoista, joita se järjestää valkokankaallesi.

Henkisessä kehityksessä tämä on yksi tärkeimmistä kulmakivistä – egon ohjauksesta luopuminen.

Jokainen on matkalla ylösnousemukseen, etenee kasvussaan kohti itseoivallusta – korjaan jumaloivallusta ja valaistuu. Kehä on kuljettu loppuun ja olet yhdistyväsi Jumalaasi.

 

Miksi kirjoittaa egosta?

Miksi kirjoittaa egosta ja kertoa sen kuvioista sinulle?

Siksi, että havahtuisit egosi toiminnalle.

Sinun on opittava kyseenalaistamaan kaikki mitä egosi sinulle satuilee. Muuten jatkat matkaasi niin kuin aina ennenkin, eli jatkat elämääsi egosi rattaissa. Elät unessa, näennäisessä haavekuvassa, joka on kaikkea muuta kuin totta.

Voit olla varma, että en kirjoittele näitä huvikseni. Ei näitä juttuja keksimällä keksitä. Keksiminen ja yrittäminen ovat mielen toimintapa.

New age henkisyydessä sanotaan, että heränneiden määrä tulee kohota kriittisen rajan yli.

Sitä meille on nyt tässä maailmaunessa näytetty, että herätä pitäisi. Pitäisi vihdoinkin laput ottaa silmiltä pois, ja kyseenlaista vanhat, iänikuiset ja toimimattomat järjestelmät ja mallit, joita olemme egounessamme toteuttaneet.

Ja silti, osa makoilee edelleen tutussa ja turvallisessa kuopassa.

Henkisyydessä on tärkeä oppi tiedostamaan egon kuviot, jotta voimme sukeltaa syvemmälle todelliseen itseen. Emme ole mitään mitä egossamme kuvittelemme ja luulemme olevamme.

Ja silti, se on niin vaikea oivaltaa.

New age henkisyydessä ehkä vähemmän puhutaan egosta. Kun muistelen omaa koulutuspolkuani henkisyydessä, niin egosta mainittiin vain ohi mennen sivulauseessa.

New age henkisyys on kyllä ihanaa – ainakin jonkin aikaa.

Pian huomaa, ettei se vie niin syvälle kuin olisi tarpeen. Jatkat henkisyydessä opettajalta toiselle, kurssilta toiselle. Jatkat samaa rumbaa eri paketilla kuorrutettuna vaan.

Se voi olla noidankehä. Saatat erehtyä olettamaan, että olet henkisyydessäsi perillä. Et kuitenkaan ole, ellet uskalla sukeltaa syvemmälle henkisyyteesi ja ongelmasi alkulähteeseen.

Henkisyys on polku. Tietoiseksi tulemista. Aina voi sukeltaa syvemmälle. Vieläkin syvemmälle.  

 

Miksi tulla tietoiseksi egon toiminnasta?

Miksi edes vaivautua ottamaan selvää egon touhuista, jos sitä ei kerran ole olemassa?

Kiellätkö kysymyksellä vastuusi suurena Luojana? Sysäätkö vastuun ulkopuolellesi?

Ego syntyi sillä hetkellä, kun tahdoimme irrottautua Jumalasta. Kaikille tuttu paratiisikertomus koulujen uskontotunneilta suuresta lankeemuksesta. Eikö?

Tahdoimme luoda ilman Jumalaa. Niin syntyi ego. Erillisyys. Erillisyyden harha.

Pelkäämme Jumalaa, koska teimme tämän egon haksahduksen. Niin alkoi loputtomalta tuntuva vaellus inkarnaatiosta toiseen. Maallinen kulkupeli vaatteinen, naamioineen ja egon näytelmineen sai jatkua.

Egomieli meissä rakastaa tätä. Saamme taas kerran uudet vaateet, uuden kulkupelin ja uudet näytelmät. Toistamme tätä vanhaksi kulunutta levyä aina vain uudestaan.

Olemme egossamme uneksineet maailman, joka levittäytyy edessämme. Me itse olemme sen uneksineet. Vääristyneen mielen matriisiin, järjestelmän jota orjallisesti toteutamme.

Mieli on sairas. Sairas matriisi pyörittää ohjelmaa, jota sokeasti uskomme ilman, että olemme järjestelmää kertaakaan tulleet kyseenalaistaneeksi.

Kaikki on ollut unta. Uneksimme ja uneksimme. Nukumme öin ja päivin. Koska heräämme ja kyseenalaistamme uskomukset ja mielen vääristyneen matriisin?

Havahdu. Herää. On sen aika.

Katso ympärillesi maailmanunessa niin näet, että meitä ravistellaan ja herätellään jo. Etkö vieläkään tahdo uskoa, että olet nukkunut?

Olet uneksinut ja nähnyt unta tästä kaikesta.

Niin…

miksi tulla tietoiseksi egon toimintakuvioista?

Meidän on tarpeen tunnistaa egon toimintatavat ja vääristynyt mielen ohjelma, jotta voimme oivaltaa sen, että meidän kuuluu toteuttaa Luojamme, Jumalallamme tahtoa. Mitään muuta vapaata tahtoa ei ole.

New age henkisyys viljelee vapaantahdon käsitettä. Mitään vapaata tahtoa ei ole. On Jumalan tahto, joka on sama kuin sinun tahtosi. Olet yhtä Jumalasi kanssa.

Älä luo erillisyyttä sinne, missä sitä ei ole.

Meidän tulee jokaisessa hetkessä valita rakkaus. Jos valitsemme pelon, olemme valinneet egontien. Miksi tahtosit mitään muuta kuin mitä Jumala voi sinulle tarjoaa?

Jumala vie perille. Suoraan.

Jumala, Korkein sinussa vie aina parhainta lopputulosta kohden. Se tahtoo sinulle vain parasta. Miksi siis tahtoisit mitään muuta kuin mitä Jumala sinulle tarjoaa?

Se muuta, on egon uskomus ja pelottelukeino saada sinut horjumaan ja epäröimään. Se muuta, on egon harhapoluille joutumista.

Sinun tahtoasi on sama kuin Jumalan tahto. Ei ole muita. On vain Yksi.

Tälle Tahdolle antautuminen on vaikeaa. Se on ollut vaikeaa itsellänikin.

Egomielen uskomusjärjestelmä on pohjaton kaivo, kuoppa, josta ei tunnu olevan poispääsyä. Tikkaat nojottavat kyllä kuopassa, joita pitkin pääsisit kipuamaan pois.

Silti mielessä kyykit edelleen kuopassa tajuamatta, että ne tikkaat ovat siinä. Sen kun käytät niitä ja vapaudut vankilastasi.

Kuulostaa helpolta, ja silti symboliikan suomaa apua on niin vaikea oivaltaa.

 

Mikä ei-dualistinen oppi?

Dualistisuushan on kaksinaisuutta. Se on erillisyyttä Jumalasta. Meistä jokainen potee jollakin tapaa syyllisyyttä Jumalerosta, vaikka emme sitä tietoisella tasolla itselle myöntäisikään.

Syyllisyyttä seuraa itserangaistus, jolla yritämme sovittaa tekemämme synnin. Vaivat ja sairaudet, kivut ja säryt ovat siten itse aiheutettuja. Ne pohjautuvat egon uskomukseen erillisyydestä ja syyllisyydestä, että olemme erossa Jumalasta.

Jatkuvan syyllisyyden potemisen ja itsensä rankaisemisen sijaan meidän tulisi kääntää katseemme dualistisuudesta ei-dualistiseen näkökulmaan ja kokemuspohjaan. Anteeksianto, armo ja rakkaus ovat vastaanotettavissa heti.

Ei-dualistista oppia ovat esim. ihmeiden oppikurssi. Sitä löytyy Gary Renaldin kirjoista, Tiibetin buddhalaisuudesta ja hindulaisista opeista, hieman vain eri sanoin ilmaistuna.

Totuudenetsijä löytää kyllä sopivat lähteet, josta janonsa sammuttaa.

 

Miksi ei-dualistinen oppi on niin tehokasta?

Ei-dualistinen oppi on tehokasta, koska se vie suoraan asian ytimeen. Suoraan ongelman eli asian ytimeen. New age henkisyys ei voi sitä tarjota.

Olen tähän tulokseen tullut kokemukseni kautta. New age henkisyys ei pystynyt tarjoamaan minulle riittäviä, kaiken kattavia vastauksia elämää suurempiin kysymyksiin.

Tahdoin mennä vieläkin syvemmälle, sukeltaa itsetuntemuksen syvyyksiin itsessäni, tehdäkseni syvällisempiä oivalluksia, repiäkseni kerros kerrokselta egon harhaverhoa pois.

Aloitin enkeleistä ja kaiken maailman hienoista koulutuksista, jotka on kääritty mitä kauneimpiin paketteihin ja egoa hiveleviin titteleihin.

Mistä voimme edes olla varmoja siitä, etteikö kaikki tämä kuorrutettu new age henkisyyskin voisi olla egon temppu harhauttaa totuudenetsijä todellisesta suunnasta, joka on Jumala?

Tätä meidän jokaisen on hyvä tunnustella.

Asian ymmärtäminen ei riitä. Ei riitä, että yrität ymmärtää jotain, koska egohan ei voi ymmärtää.

Kun oivallus on tapahtunut, kokemus on tuonut muutoksen ja asian sisäistämisen, läksy on opittu, eikä sitä tarvitse enää toistaa.

Suoraan asian ytimeen pääsee ei-dualistisilla opetuksilla. Kaikki hienot ja kauniit glitterikuorrutukset voi unohtaa – ainakin hetkeksi. Ei –dualistiset opit kuolivat sinusta kerros kerrokselta illuusion, egoharhakuplia pois.

Lopulta oivallamme, ettei egoakaan ollut olemassa.

Tottahan toki henkisyyden polulla saamme kokea autuaallisia, ihania ja hurmiollisiakin kokemuksia. Niitä tulee, kun tekee säännöllistä työskentelyä: meditaatiota ja muita harjoituksia.

Henkisyys on pitkälti oman pimeytensä puhdistamista ja pois oppimista mielen vääristyneistä ohjelmoinneista. Työ on tarpeen tehdä, vaikka lopulta päädymmekin oivallukseen, ettei egoa ollutkaan.

Egon kesyttäminen ei ole kivaa eikä kaunista. Se on pitkäjänteistä työtä, joka on tarpeen tehdä, sillä vanhat juurtuneena ohjelmoinnit ovat syvällä meissä.

Egon tarkkailu on tarpeen, jotta voimme puhdistaa vanhan ohjelmoinnin ja muuttaa mielen ohjelmoinnin rakkauteen ja Jumalan tahtoon. Kohti ykseyttä.

 

Lopuksi...

Meillä jokaisella on oma polku. Jokainen kulkee ylösnousemuspolkuaan, on matkalla, löytääkseen rakkauden / Jumalan, joka on jo sinussa.

Jumalan voi löytää niin monella tapaa. Sinun on vain katsottava sisällesi. Viisaus on jo sinussa.

Sinussa on kaikki ne viisaudet, joilla voit vapauttaa itsesi, alkaaksesi elämään elämää, joka vastaa korkeinta parastasi. Jumalasi tahtoo sinulle kaikkea hyvää.

Mitä etsit, mitä haet, sitä et koskaan tule löytämään ulkopuoleltasi. On käännyttävä sisäänpäin ja uudelleenohjelmoitava mielen vääristynyt informaatio vastaamaan sitä, joka oikeasti Olet.

En sanoa, että se on helppoa. En sano, että se vaikeaa. Vaan sanon, että työ on tarpeen tehdä – jokaisen on se tehtävä tavalla taikka toisella.

Mielen heijastuksissa olemme vuoroin opettajia ja oppilaita toisillemme. Tämä meidän on hyvä muistaa aina, kun kohtaamme ihmisiä tai muita elämänmuotoja elämämme unessa.

Se mitä me näemme toisessa, löytyy itsestä.

Parasta alkaa luomaan mielen unessa kauniita asioita ja toivoa hyvää jokaiselle kohtaamallesi olennolle.  

Rakkautta ja rauhaa.

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

New age hetteikössä

Minuuden harha

Henkistä extremeä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää artikkeleita

Luova Valo

Oivaltava tietoisuus nro 40

Pelot rajoittavat meitä hyvin paljon. Elämällä pelkoenergiassa pienennämme itseämme. Meidän on tärkeä oppia murtautumaan ulos peloistamme. Elämällä rakkaudessa, vapautamme itsemme. Rakkaus virtaa elämässämme vapaammin ja

Lue lisää »