Olemisen tilassa minuus lakkaa. Ei ole minää, joka kiinnittyisi mihinkään. Olemisen tila, joka vain ON. Sitä vain on läsnä olemisen tilassa.

Sinä teet kyllä. Tosin et ole tekijä, etkä sen kummemmin edes suunnittelija tai ajattelija. Sinä vain OLET.

Olen usein puhunut tästä tilassa sanomalla, että mä vaan oon, mulla ei oo ajatuksia.

Siinä hetkessä, kun tajuaa, ettei pääkopassa ole ainuttakaan ajatusta, olet olemisen tilassa, joka näyttää olevan tyhjä ja silti siinä on kaikki.

Heti kun havahdut siihen, tietoinen mieli putkahtaa paikalle. Ihana idylli rauhasta ja autuudesta, ajattomasta ikuisuudesta lipuu pois.

On hupaisaa, miten me ihmisinä uskomme ajatuksiamme. Ajatukset eivät ole totta. Ajatukset eivät ole sinun. Toisin kuin luulet, ajatukset eivät ole omiasi.

Hassu mieli oikeasti olettaa, ettei voi olla ajattelematta, että se on muka mahdotonta. Niin kauan kun uskot ajatuksiasi, olet mielessä. Olet mielesi vanki.

Meditaatio tähtää mielen hiljentämiseen. Ennen pitkää niin käy – ainakin ajatukset vähenevät huomattavasti – säännöllisellä harjoittelulla.

Ja kyllä, alussa ajatuksia tulee ja vilisee.

Jos et ole koskaan ennen meditoinut eli hiljentynyt kääntyen sisimpääsi, sinun on heti alussa hyvä tietää ja asennoitua niin, että ajatukset eivät käskyttämällä lopu.

Oleellisempaa on, ettei nouseviin ajatuksiin tarvitse reagoida eikä kiinnittyä. Riittää, että olet, tarkkailet, annat nousevien ajatuksien lipua ohitsesi.

Olemisen tilaan ajatukset eivät mahdu. Ne ovat täysin turhia.

Heti, kun ajatus pyrkii sisään tuohon tilaan, et ole enää olemisen tilassa. Tipahdat pois olemisen tilasta ja olet mielessä. Mieli on luikahtanut sisään vieden takaisin minuuteen.

Olemisen tila on intuitiivista. Se ei ole vain tietoisuutta vaan tiedostamista. Hereillä olemista.

Kun tuota olemisen tilaa alkaa kuvailemaan, huomaa sanojen asettavan rajojaan. On lähes mahdotonta kuvailla tilaa, jonka tuntee ja tietää täydesti osaksi sydämen korkeampaa totuutta. Sitä on mahdotonta sanoittaa rajallisella määrällä sanoja.

Sanoja ei oikeasti tarvita. Sydän, Korkein tietää kaiken. Se lukee kaiken ja on perillä kaikesta. Mihin sanoja enää tarvitaan, koska ne ovat mielen luomusta ja siksi rajoittavia.

Olemisen tila on luova tila, jossa luodaan. Se on myös ajaton ja paikaton. Olemisen tilassa ei ole ketään eikä mitään, joka olisi minuuteen tarrautunut.

Olemisen tilassa on helppo Olla. Sitä vain ON.

 

Oletko kokenut olemisen tilan?

Tiedätkö kuka Olet olemisen tilassa? Onko siellä muotoja ja minuutta?

Lepäätkö Luojasi sydämessä Hänen käsivarsillaan? Kuka Olet?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää artikkeleita

Hetki luovuudelle

Virkatut joulukoristeet -kirja

Nyt, nyt, nyt! Se on täällä. Virkatut joulukoristeet kirja.  Postipoika rimpsautti kelloa, ja vihdoin pääsin näkemään uunituoreen kirjani. Yritin aikoinaan, kirjaprojektini alkuaikoina kuvitella, miltä se

Lue lisää »
Luova Valo

Kuulumattomuus tuo vapautta

Entäpä jos kuulumattomuus onkin vapautta? Kuulumattomuuden tunne voi erityisesti vaivata tähti-identiteetillä varustettuja yksilöitä. Ns. vaeltajat, joissa on niin tähtimatkaajia kuin vanhoja sieluja, kokevat kuulumattomuutta –

Lue lisää »