Hei rakas lukijani. Mitä sinulle kuuluu? Mitä olet oppinut?

Olin viime viikonloppuna huovutusta oppimassa ihan mukavasti kotoa käsin. Elenan webbinaari huovuttamisesta sai aikaan sen, että minun oli mentävä suorinta tietä villalaatikolle ja kaivettava villat esiin. Siinä loppuilta sitten menikin.

Huovutus on kyllä mukavaa, joskin hiukan fyysistä puuhaa. Keittiön tiskipöytä ei välttämättä ole paras ja ergonomisin vaihtoehto selälleni. Sain jälleen kerran tästä oivan muistutuksen.

Elena on huopataiteilija ja todellinen lahjakkuus lajissaan. Noin vuosi sitten se taisi olla, kun löysin itseni hänen huovutuskurssilta. Tein elämäni ensimmäiset huopatossut.

Huovutus oli entuudestaan jo tuttua artesaaniopintojen ajalta. Huopatossuja tuolloin en tullut tehneeksi, joten Elenan huopatossujen tekokurssilla sitten päästiinkin tossun tekoon.

Pohjan kiinnittäminen oli haastavampaa. Jo siksikin, etten ole ompeluihmisiä ollenkaan. Ompelujälkeni ei ole sieltä kauneimmasta päästä.

Hih, kiinni ovat ja pysyy. Kun ottaa huomioon, että nämä ovat elämäni ensimmäiset itse tekemäni huopatossut, niin tyytyväinen lopputulokseen voi olla.

Kuvaan tekemäni työt aina mieluiten metsässä, luonnonhelmassa. Niin nytkin, metsäretki kutsui. Samalla kuvailin muitakin huovutustöitäni, joita tulen laittamaan tänne pikkuhiljaa.

Pysykäähän kuulolla.

Luomisen iloa!

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

Huovutettu kulho.

Huovutetut pääsiäispuput.

 

Lisää artikkeleita

Luova Valo

Unelmat toteutuvat

Aamulla tunsin vahvasti yksisarvisten voiman. Voimasta ei voinut erehtyä. Aivan kuin heitä olisi ollut kokonainen komppania paikalla, niin vahvaa ja voimallista se oli. Tiesin, että

Lue lisää »