Täyden kympin käsityökirja

Minkälainen on täyden kympin käsityökirja? No, kuules… paljastan sen sinulle tuota pikaa.

Jatkan samoilla teemoilla kuin edellisessä kirjoituksessani. Pohjustuksena täyden kympin kirjalle, ja sille, mitä lieveilmiöitä taustalla on – ja niitähän on niin kaun, kunnes jokaisen toiminta pohjautuu vain ja ainoastaan rakkauteen.

Salli mun ensin lohkaista muutama totuus. Sitten esittelen sinulle kirjan, joka lumosi minut.

Tuntuu, että käsityökirjoja suolletaan vähän samalla muotilla. Uutta verta ja uusilla ideoilla varustettuja tekijöitä kaipaisin taittoon ja graafiseen suunnitteluun. Laatikon ulkopuolelle menemistä, katsomista luovin silmin.

Vanhoihin muotteihin ja raameihin ei ole aihetta urautua.

Aihepiiritkin tuppaavat olemaan kovin samoja. Sukkaa, sukkaa… aina vaan sukkaa.

Itse en liiemmin ole addiktoitunut neulomiseen enkä sukkahulluuteen. Nuorempana kyllä neuloin enemmän ja vaikka parit anelmaiset sukat olenkin onnistuneesti neulonut.

Jopa se aiemmin tuskaa aiheuttanut kantapääkin onnistui muitta mutkitta. Aiemmin mun sukat tuppasivat kompastuvan akilleen kantapäähän.

Silti nostan kympin käsityökirjaksi kirjan, joka on enemmän neulomispainotteinen, tosin virkkaamistakin löytyy. Siis, mielenkiintoinen yhdistelmäkirja.

Napisin aiemmassa kirjoituksessani kirjojen tylsyyttä, mitäänsanomattomuutta ja mission puuttumista. Liian helpot työt eivät houkuta mua kokeilemaan tai tekemään. En koe oppivani niistä mitään uutta.

Siksi haastetta on oltava, jotta oppinsa voi testata ja haastaa itseä oppimaan vieläkin enemmän.

Todelliset lahjakkuudet ovat usein ihmiskunnan historiassa jääneet elämänsä aikana keskinkertaisuuksien varjoon. Heidän lahjojaan ei tunnusteta.

Vaarana tässä on se, että nämä moniosaaja -lahjakkuudet, taitajat ja toisinajattelijat saattavat syrjäytyä ja eristäytyä maailmasta. Kieltäytyvät jakamasta tietoaan ja taitojaan, koska näkevät, ettei heidän lahjojaan tunnusteta eikä millään, mitä he tekevät ole merkitystä.

Yhteiskunta – siten koko ihmiskunta jää paljosta viisaudesta ja taidosta paitsi. Yhteiskunta menettää näiden tähtiosaajien työkapasiteetin ja suuretkin edistysaskeleet planetaarisella tasolla ja ihmiskunnan tietoisuushypyssä voidaan menettää.

Ja se –  se on iso menetys ihmiskunnalle.

Monet näistä lahjakkaista on vielä tähti-ihmisiä. Heillä on halua auttaa ja tuoda edistystä ihmiskunnalle, mutta jos heidän lahjojaan ja taitojaan ei noteerata, he vetäytyvä sisäisiin maailmoihinsa.

Nykyisessä ihmiskunnassa on valinnut usein kyynärpäätaktiikka ja kampitusmeininki. Vaikuttaa usein siltä, että se kenellä on isoin ego ja härskimmät keinot, raivaavat tietä somessa ja yhteiskunnan rattaissa.

Somessa ja muilla elämän sektoreilla näyttäisi pärjäävän keskinkertaisilla taidoilla. Jos olet perushyvä ja nuoleskelu luontuu, ihan varmasti saat seuraajia. Sinusta kiinnostuvat tahot ajavat omaan etuaan – kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin.

Valmiiksi hankittu somekuorrutus, jota he käyttävät surutta omiin tarkoituksiinsa. Lahjoilla ei niin suurta väliä, kunhan julkikuva on kunnossa ja valmis yleisö takana.

Riittää, että omaat keskinkertaiset taidot ja osaat laatia helppoja Matti ja Maija Meikäläiselle suunnattuja ohjeita, joista suurin osa suoriutuu ilman suurempia ponnisteluita. Perusjuntille sopiva kama on se, joka myy.

Ja, tämä on totuus.  Eri mieltäkin saa olla.

Jokainen askarteleva ja käsitöitä tekevä tietää vuoden askartelija kilpailun ja mestaritekijä ohjelman. Näissä haetaan tietoisesti keskinkertaista tekijää.

Tosin, mestaritekijä ohjelmassa oli havaittavissa hienoista talenttiuden etsintää.

Todelliset taiturit ja lahjakkuudet eivät näissä mittelöissä pärjää. He karsiutuvat viimeistään kalkkiviivoilla.

Näissä mittelöissä haetaan askartelijaa, jonka tekemiset ja ohjeet on suunnattua suuremmalle joukolle tavallisia ihmisiä. Levikki ja tienesti ovat suuremmat kuin, jos annettaisiin todellisen talentin voittaa.

Hyvänä esimerkkinä tässä oli viimeisin vuoden askartelija mittelö. Todellinen lahjakkuus karsiutui päästen viiden parhaan joukkoon. Ylilahjakasta ei valittu, koska se ei ole lehden etu.

Tämän vuoden skaba on muuten käynnissä…

Itsekin olen pari kertaa miettinyt osallistumista tuohon. Päätin olla osallistumatta, koska;

Mihin tarvitsen tuota titteliä?

Mikä osa minusta sitä haluaa?

Tarvitseeko minun todistaa osaamistani kenellekään?

Vastaukset kysymyksiin ovat; En mihinkään. Ego. Ja ei.

Suomen ensimmäiseen mestaritekijä ohjelmaan hakemistakin harkitsin. Esitin itselleni jälleen nuo samat kysymykset, ja vastaus oli selkeä ei.

Jos olet pysynyt matkassa mukana, niin nyt alkaisi olla aika paljastaa täyden kympin käsityökirja – mun laatukriteereillä.

Kuvien shaali on saanut innoituksen tästä kirjasta…

Joko tiedät mikä?

Tämä on mun mielestä täyden kympin käsityökirja. Kauniit kuvat ja miljööt….

joihin voi astua melkein kuvista suoraan sisään…

humpsahtaa osaksi kokonaisuutta…

antaa luovuuden laukata villinä ja vapaana…

mielikuvituksen kuljettaa satumaahan…

sukeltaa luovuuteen ja aistia joka solulla luovuuden eheyttävän vaikutuksen…

sisäinen lapsi nauraa ja leikkii…

omia leikkejään, maalaten langoilla…

värittäen sielunkuvat ja –maisemat uusiksi…

Norjalaistaituri Tine Solheimin Leikkiä langoilla –kirja.

Tämä on kympin kirja. Tässä on kaikki kohdillaan. Riittävästi haastetta mullekin, ja miten upeita luomuksia. Mielestäni kirjan nimi on todella osuva – leikkiä langoilla.

Sitähän luovuus on – leikkimistä!

Tämä upea virkattu mekko on yks mun lemppareista. Voisin tehdä itsellekin. Eikä ainakaan musta turhan paljastava. Masun voisi piilottaa, boobsit saisi näkyä.

Usein pelkästään selailen lumoutuneena tätä kirjaa, sillä tämä ruokkii mun mielikuvitusta ja luovuutta. Tällaisesta taituruudesta mä pidän. Tine on todella onnistunut tässä. Upea! Lumoava!

Kirjaan liittyy vielä sekin, että tätä kirjaa oli vaikea saada omaksi, kun se oli jo loppuunmyyty. Etsivä kuitenkin löytää, kun tahtotila on korkea. Selasin viikkoja säännöllisesti eri kirjakauppoja ja markkinapaikkoja, ja vihdoin tärppäsi.

Maailmankaikkeus järjesti asian. Kiitos enkelit.

Siitä on pitempi tovi aikaa, kun tämä shaali on hyppysiltä tipahtanut. Valitsin tähän aika maanläheiset värit.

Ei mitään väri-ilottelua, mitä minulta yleensä näkee. Shaali on pääosin neulottu, muutama kierros myös virkattu.

Haastetta tällaiseen luo jo se, että kun käyttää eripaksuisia lankoja, on osattava lukea työtä, vaihtaa koukkua ja suunnitelmaa tarpeen mukaan.

Palava halu olisi tehdä uusi… ehkä on kuitenkin viisainta toppuutella hieman itseä.

Taidanpa uppoutua kirjaan ja antaa mielikuvituksen laukata…

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

Some ällötystä ja verhottuja totuuksia

Lisää artikkeleita

Hetki luovuudelle

Makramee solmeiltu seinävaate

Vihdoinkin uusin makramee solmeiltu seinävaatteemme on valmistunut. Annoimme hänelle nimeksi Lara. Hieman otti aikaa valmistuakseen kaiken muun tohinan keskellä. Muotokieleen olemme tyytyväisiä. Mitä sinulle tulee

Lue lisää »