Virkattu yksisarviskakku

Koska täytin hiljattain pyöreitä vuosia, tein itselleni täydellisen syntymäpäiväkakun. Sellaisen, jonka ihan oikeasti tahtoisin. Sellaisen, joka olisi aivan liian kaunis syötäväksi.

Hän on söpö. Virkattu yksisarviskakku, joka on muuten ikuinen. Kestää ainakin sata vuotta.

Kultaa ei voi koskaan olla liikaa – eihän? Kakussa löytyy kultaa ainakin kolmessa sävyssä ja vielä ripaus valkoista kimallusta päälle.

Itse kakku on virkattu valkoisesta puuvillalangasta kiinteillä silmukoilla. Tahdoin kakusta oikeasti muotonsa ja ryhtinsä pitävän niin, ettei pohja paista läpi.

Kun sitten mietin, kuinka toteuttaisin harjan yksisarviselle, onnistuin vielä löytämään varastojen kätköistä aikoinaan virkkaamiani ruusuja. Niistäpä siis kaunis harja yksisarviselle. Muutaman lisäruusun jouduin virkkaamaan, tosin, äkkiäkös niitä virkkaa.

Ruusut ovat siis erilaisista metalliefekti- ja puuvillalangoista virkattuja.

Kakun sisällä on styrox-kiekot. Virkattu suojus istuu napakasti styrox-kiekkojen päällä. Sarveen virkkasin ripauksen valkoista kimallusta efektilangan muodossa. Niin ja tietenkin tuuheat mustat ripset.

Eikä sitten mitään kuumaliimalla liimattua. Ihan tavallisella puuliimalla liimasin.  Jos olet seurannut touhujani, tiedät jo, etten voi sietää sellaista kuin kuumaliima.

Seuraavaksi aloin miettiä…

mistä arvoisensa kakkuvati hänelle?

Virkattu kakkuvati olisi ollut helppo ja liiankin itsestään selvä valinta. Jotenkin näin, että vadin on oltava ehdottomasti jalallinen, muotokieleltään ja tekstuuriltaan sellainen, että se tekee oikeutta kakulle, kilpailematta sen kanssa.

Jotain erilaista tekstuuria ja ehkä vähän rouheampaakin ilmeeltään saisi olla.

En päässyt irti kierrätysmateriaali-ideasta. Se tuntui oikean suuntaiselta valinnalta, mutta mistä? Ja, mitä?

Tadaa…

vanhoista polkupyörän osista saa loihdittua vaikka mitä. Kolmesta erillisestä pyöränosasta kasattu jalallinen kakkuvati, muutama kerros kalkkimaalia päälle, niin siinähän se on.

Ensin olin ajatellut ruostuttaa kakkuvadin…

Onneksi en sitä valinnut. Se olisi kilpaillut liikaa huomiosta virkattujen kultaruusujen kanssa, siksi päädyin hillitymmälle linjalle.

Me täältä kavereiden kanssa toivotetaan sulle nyt hurlumpsista vaan!

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

Virkattu marsipaanileivos

Puiset hamsat

Virkattu graffitikolmio 

Virkkausgraffiti käpy

Lisää artikkeleita

Luova Valo

Kolin valloitus ja selkeät unet

Onko henkisyydellä kuinka suuri painoarvo silloin, kun valitset lomakohdettasi? No, meille on. Jokakesäiset Porvoon maisemat vaihtuivat tänä kesänä Kolin maisemiin. Porvoo puinaisine aittoineen ja vanhan

Lue lisää »
Hetki luovuudelle

Vielä yksi ovi – yksisarvisovi

Vielä yksi ovi – ovi yksisarvisille. Erilaisessa tonttuovi –sarjassa olemme esitelleet kolme erilaista ovea Taivaallisille Valo-olennoille. Tosi asiassa, eivät he ovia tarvitse. Valonauttajat tulevat välittömästi

Lue lisää »